2009-11-25: Ilmastoagnostisismi
Tänään mikään ei ole trendikkäämpää kuin ilmastojihadiin osallistuminen. Puolia on kaksi: alarmistit ja skeptikot. On aika valita puolensa.
Itse asiassa nyt menee vaikeaksi, koska yleensä puoli valitaan jollain perusteella, mutta ilmastoasioissa ei perusteita oikein ole. On kaksi täysin vastakkaista ryhmää, joiden propaganda on vähintäänkin surullista.
Tässä on Markus Janssonin todella hyvä blogipostaus aiheesta, useine sitaatteineen, kuten
- “I’ve just completed Mike’s Nature trick of adding in the real temps to each series for the last 20 years (ie from 1981 onwards) amd from 1961 for Keith’s to hide the decline.”
- “I’m providing these for your own personal use, since you’re a trusted colleague. So please don’t pass this along to others without checking w/ me first. This is the sort of “dirty laundry” one doesn’t want to fall into the hands of those who might potentially try to distort things…”
- “It would be good to remove at least part of the 1940s blip, but we are still left with “why the blip””
- “Can you delete any emails you may have had with Keith re AR4? Keith will do likewise. He’s not in at the moment — minor family crisis. Can you also email Gene and get him to do the same? I don’t have his new email address. We will be getting Caspar to do likewise. I see that CA claim they discovered the 1945 problem in the Nature paper!!”
- “It’s relatively easy to knock historical records, so as long as it gets no worse than this we’ll be fine.”
ja vaikka miten monta muuta.
Nythän on hyvä hetki tietysti kieltää ilmastonmuutos, koska selkeästi CRU ei tee muuta kuin valehtele. Ilmastonmuutos, thou art cast down!
Paitsi, että ainakin ensimmäinen sitaatti on keskusteltu hengiltä asti: Wiredin artikkelissa mainitaan, että “trikki” ei ole sitä miltä kuulostaa. Wired linkittää eteenpäin RealClimaten blogiin. Trikki siis onkin, että laitetaan mukaan proxy-tieto, eli Keith Briffan puurengasmittaukset, jotta muu, “oikea” tieto vahvistuu. Luonnollisesti proxy-tiedoissa on kontroversiaa (Ks. dokumentti Ilmastokatastrofi peruutettu), eli puiden kasvurenkaista ei saa luotettavaa dataa irti. “Decline” onkin siis itse asiassa juuri tämä “divergence problem”, jonka väheksyminen saattaa olla aiheellistakin.
Pahahan tuosta on sanoa kun ilmeisesti tapana ei ole julkistaa raakaa dataa muiden analysoitavaksi, kuten Ilmastokatastrofi peruutettu osoittaa. Tapana on sen sijaan ilmeisesti leikkiä tietokonemalleilla, ei empiirisellä tutkimuksella.
Eli mitäs sitten, entä ne skeptikot? Suomen todennäköisesti merkittävin blogaaja Pasi J Matilainen on Ilmastofoorumi RY:n puheenjohtaja, joten nythän kaiken on oltava hyvin mistä Ilmastofoorumi sivuillaan kirjoittaa, eikö?
Ainakin he jakavat kohtalaisen skitsofrenista julkaisua nimeltä Ilmastoskeptikon käsikirja, joka kaikkien kannattaa lukea esimerkiksi välittömästi. Tuon lukemisen jälkeen on melko varma tunne siitä, että ilmasto ei oikeasti ole lämpeämässä, ainakaan vakavasti. Hurraa! Liittykäämme siis Ilmastofoorumiin!
Tässä vaiheessa joku ilmestyy takavasemmalta, nykäsee hihasta ja ojentaa selvityksen henkilöistä, jotka käsikirjan sivulla yhdeksän ovat skeptisiä ilmastonmuutoksesta, ja siitä mitä muuta he ovat aikojen saatossa sanoneet. Kannattaa huomata, että tuo linkki ei kuitenkaan (tietenkään?) pidä kaikilta osin vettä alarmistien agendan osalta, mutta saattaa kumota joitain skepsismejä.
Nyt vittu oikeesti.
Tässä suossa, jossa tarvottavaa on vielä metrejä syvyyttä ja kilometrejä pituutta, jää helposti fokus kokonaan pois siitä mistä oikeasti on kyse. Kysehän on politiikasta!
Kuten kaikessa politiikassa, on kyse taas luottamusharjoituksesta.
Luotatko valtioon, joka ottaa veroissa rahaa ja maksaa tutkimuksista, jotka antavat tekosyyn verottaa enemmän ja järjestää yritystenvälistä päästökauppaa, nostaen mm. sähkön hintaa ja johtaen vaikka mihin tilanteisiin:
- Yritykset saavat tuotteistaan keinotekoisesti yli markkina-arvon verran rahaa
- Ja jatkavat saastuttamista
- Valtio saa verottaa tuota “ylijäämää”
- Maksetaan päästökaupasta, joka ehkäisee ongelmaa, jota ei välttämättä ole
- Pahimmillaan aiheuttaa saastuttavan teollisuuden menemistä maihin, joita ei kiinnosta
Kioton sopimuksessa halutaan vuosien 2008-2012 päästöt alle tietyn prosentin vuoden 1990 päästöistä. Suomen päästöt ovat nousseet 10.3 tonnista hiilidioksidia per asukas vuonna 1990 13.0 tonniin hiilidioksidia per asukas vuonna 2003.
Vuonna 2007 lukema oli 62 miljoonaa tonnia / 5.3 miljoonaa henkeä eli n. 11.7 tonnia.
Rangaistukseksi epäonnistumisesta on luvassa hyödyllinen ja taloudellisesti motivoiva 33% lisäys kahden seuraavan sopimuskauden tavoitevaatimuksiin.
Lisäksi “Saudi-Arabia haluaa korvauksia, jos öljyn käyttö vähenee.”
Mitähän tälle tilanteelle pitäisi sitten tehdä?
Yksi hyvä veto olisi teettää yksityisesti tutkimusta selvittääksemme onko ongelmaa edes. Toisaalta sekään ei kannattaisi välttämättä, koska jos tutkimusta sponsoroi kiinalainen sellutehdas, jonka tytäryhtiö myy kaksipäisiä katkarapuja Shanghailaisiin ravintoloihin, niin joku voisi pitää sitä eturistiriitana. Vaan olisipa enemmän vastakaikua valtioiden tutkimuksille.
Kenties noiden kytkösten ja rankaisujen täytyisi myös poistua ja ihmisten pitäisi haluta säästää luonto. Eihän USA ja Kiina ole nytkään Kioton-sopimuksen alla, joten heitä ei selkeesti kiinnosta. Maita, joita kiinnostaa, voivat hoitaa saasteensa kuten parhaakseen näkevät.
Haittaveroja pidetään hyvänä ratkaisuna, ja ne saattavat oikeesti viedä kannustinta pois saastuttamiselta. Hyvä. Laitetaan valtio asialle. Valtio siis rahoittaa poliiseja, oikeusjärjestelmää ja maanpuolustusta mm. haittaveroilla.
Ikävä kyllä tämä ei pidä läheskään paikkaansa juuri nyt. Valtio rahoittaa laitoksia, jotka varmistavat mahdollisimman surkeat eläkkeet ja näinkin laadukkaan oikeusjärjestelmän.
Sään ennustaminen on aina ollut vaikeimpia tehtäviä mitä on joten ei voine olettaa, että koko ilmaston mallintaminen on hirveän helppoa sekään, joten olisi vain toivottavaa saada tuota dataa kerättyä enemmän ja valtio-overheadia minimoitua.
Lisää luettavaa/katsottavaa:
2009-11-19: Rautatieaseman tulvat
Aihehan alkaa olla vanha jo tässä vaiheessa, mutta yleisen homeisuuden takia postaus on ollut vedoksena vaikka kuinka kauan. Myös koska olen säätänyt tätä Byteflow-juttua :)
Joka tapauksessa Rautatieaseman tulvimisesta on väitelty usein ja nyt viittaan tiettyyn keskusteluun kaverini kanssa.
Kaverini ajatus oli, että “utopiani” toteuttaisi vesiputket, betoniseinät ja korjausoperaatiot yksityisesti, ja että olen täysin väärässä siitä että malli voisi toimia. “Utopiassani” olisi muka suurempi riski, että mikään ei mene hyvin kuin julkisessa mallissa.
Syitä miksi yrityksen kannattaisi hoitaa esimerkiksi vesiputket on mielestäni vaikka kuinka, esimerkiksi:
- Kilpailija voi saada bisnekset, jos itse saat huonon maineen
- Laiminlyönneistä tulee suuret sopimusrikkosanktiot
- Yrityksen sisällä on helppo löytää vastuuhenkilöt
- Joilla on henkilökohtainen maine vaakalaudalla
Tietysti jos vesiputket kuuluvat samalle yritykselle kuin ympäristö, niin lisäksi on melko kallista antaa bisneksen seistä kuukausia, puhumattakaan huoltokustannuksista, joten siinäkin on insentiiviä hoitaa asiat hyvin.
Osa vasta-argumenteista, ikävä kyllä pitävät vettä (heh)
Helsingin Vesi nähdään usein eräänlaisena “luonnollisena monopolina”; on täysin järkevää ettei tuolla saralla ole liikaa tunkua, koska maantiede tulee jossain vaiheessa vastaan siinä paljonko putkia voidaan vetää. Minarkisti kuitenkin voisi tykätä, että putket ovat jonkinlaista valtion (tai siihen rinnastettavan monopolistisen tahon) omaisuutta mutta varsinainen bisnes putken ympärillä ei ole monopolisoitua. Putken kunto olisi tässä tapauksessa tietysti omistajan vastuulla.
Joka tapauksessa Helsingin Vesi on asemassa, jossa he eivät voi mennä konkurssiin vaikka löisivät mitä laimin, koska kunta omistaa yrityksen ja voi tehdä sillä mitä haluaa. Kuitenkin argumentti yksityisyyttä vastaan on, että yksityiset yritykset saattavat ottaa rahat ja juosta, tai ainakin joku olennaisessa asemassa oleva voi tehdä näin.
Esimerkiksi IT-kupla on täynnä tuollaisia henkilöitä!
Täytyy taas muistaa insentiivit; tuollaiset “luonnolliset monopolit” ovat moisia melko aiheesta, koska vettä tarvitaan aina. Jos yritys menee nurin, kalusto huutokaupataan seuraavalle yrittäjälle, joka voisi olla vaikka Enontekijän Vesi. Muitakin tapauksia voi toteutua, kuten että entiset työntekijät valitsevat joukostaan luotettavimmat henkilöt ja perustavat uuden Helsingin Veden.
Tuollaista puhetta kuin yllä väitetään vasta-argumenteissa “sinisilmäisiksi”, koska ne luottavat asioihin kuten, että yrityksen ei ole tarkoitus mennä nurin ja että liiketoimintaa ei voi kaupata eikä uusia yrityksiä perustaa …. hä … hetkinen … tuo sinisilmäisyys ei ehkä pidäkään paikkansa, koska sille ei ole mitään pitäviä perusteluja!
Tappioita ei kuuluisi kuitenkaan sosialisoida.
Kuulin, että tuota putkea ei ole edes vakuutettu, koska “miljoonatappiot” ovat Helsingille niin mitätön määrä rahaa, että sen voi pelata eri tulonlähteiden ja menojen välillä takaisin, nostamatta veroja(!!) mikä on jopa yleensä merkki hyvin hoidetusta taloudesta. Tosin tuo on eräänlainen Rikottu Ikkuna, tämä raha oltaisiin voitu käyttää paremmin.
Eräs huhu, en nähnyt tätä mistään uutisesta itse, oli että Helsingin Vedellä ei riitä määrärahat putkiensa kuntotarkistuksiin. Tällainen väite on utopiassani (tällä kertaa ilman lainausmerkkejä) täysin mahdoton. Tuo implikoi välittömästi, että voittoa tekevä, vaikkakin kunnallinen, yritys tarvitsee lahjoituksia kunnalta voidakseen tehdä työnsä. Ehkä tuossa on laskettu, että putket hajoavat niin harvoin, ettei tuosta tule taloudellista ongelmaa.
Ja sosialismi on aiheuttanut tilanteen, jota usein nimitettäisiin “uusliberaaliksi” tai “oikeistokapitalistiseksi.” Kuinka ironista.
Jos Helsingin Vesi ei voi pitää putkiaan ehjinä niin ehkä kiinteistöjen, joiden läpi putket menevät, pitäisi omistaa ne putket, jolloin kaikki voisivat huolehtia omasta omaisuudestaan. Joko niin tai sitten Helsingin Vesi voisi olla riittävän yksityinen pyytämään hintaa, jolla kuntotarkastuksia voidaan tehdä, ja markkinat päättävät onko kannattavaa ostaa palvelu- vai omistusputki.
Lisäksi kukaan ei (tietääkseni) ole selvittänyt mistä ne “mystiset reiät” seinissä tuli. Todennäköisesti sitä ei kannatakaan liikaa selvitellä, koska jotakuta sojuzilaista vanhaa rabotnikia ei varmasti löydetä. Sen verran pitäisi kuitenkin tutkia, että johtaako jäljet esimerkiksi Helsingin kaupungille. Nimittäin jos vastaanotettu työ on noin hyvin valvottua, että 30 vuotta myöhemmin löytyy timanttiporalla iskettyä reikiä, niin mitähän väestönsuojien ym seinistä saattaisi löytyä?
Sosialistisemmilla henkilöillä tuntuu olevan tendenssi ylenkatsoa seikat kuten järkevä rahankäyttö, syyllisten etsiminen ja vastuun kantaminen kohauttamalla olkiaan, toteamalla että byrokraattisia virheitä sattuu ja olemalla kiitollisia siitä, että korjaustyöt eivät kestä kuin pari kuukautta ja ne voidaan järjestää ilman veronkorotuksia. Toki kovemmat verot olisi myös OK koska ne rahat menisi hyvään tarkoitukseen.
2009-10-18: Ensimmäinen postaus
Pitkän(?) mietinnän jälkeen ajattelin kokeilla blogaamista taas, jos tällä kertaa saisi vaikka jotain järkevää kirjoitettua(!)
Näin alussa on varmasti kangertelua, kun en todellakaan halunnut hostata tätä esimerkiksi blogspot.comissa vaan pitää oikeasti itselläni. Asensin ja tunkkasin siis krapulapäivän viihteeksi Byteflow’n ja fiilis on alustavasti niin hyvä kuin olosuhteisiin nähden voi olla; ohjelmisto antaa oikeasti äärimmäisen vapaat kädet tehdä mitä vain.
Tämä näkyy mm. siitä, miten järjettömän laajat ja keskenään erilaiset nämä esimerkkithemet ovat; ne muistuttavat enemmän kokonaisia blogeja kuin vain themeä perinteisessä mielessä. Sen sijaan, että vaihdettaisiin vain CSS:ää ja kuvia, saa myös tehdä template/html -kamaa.
Menee siis varmaan vielä muutama aika ennen kuin saan tunkattua mitään miellyttävää kasaan.
Byteflow on varsin pätevänoloinen tuotos, joskin theme- ja sidebar-käsittelyssä löytyi pientä parantamisen varaa. Taitaa johtua suoraan siitä paljonko softaa käytetään ja lähetäänkö sitä heti ensimmäiseksi virittämään niin rankoin kuin minä nyt. Esimerkiksi kommentit hajosivat jos ei ollut kommentteja joita näyttää. Ainakin jollain themellä. Vaan onpahan nyt sit korjattua koodia mitä antaa alkuperäisille koodaajille jossain vaiheessa.
Ongelmia tuntuu samoista syistä olevan myös JavaScript-puolella, jokin funktiokirjasto on ilmeisesti jäänyt siitä themestä pois, jonka päälle perustin omani, että debugoin varmaan lähipäivinä.
Varmaan mielenkiintoisimpia kokeiluja tässä tulee olemaan Markdownin oppiminen ja se, että miten asioita kirjoitetaan menemättä “yhyy oon taas kännissä lol” -tasolle, kuten joskus vuosia sitten viime yrityksellä. Ehkä niiltä ajoilta löytyy jotain järkevähköä, jota voisi palautella jonkinlaiseen arkistokategoriaan, mutta nyt olisi tarkoituksena kirjoittaa jotain oikeampaa.
Toisin sanoen saatan jopa joskus tehdä mindmapin ennen kirjoittamista ;)
PS. Byteflow saisi näyttää julkaisemattomat postaukseni minulle kun olen kirjautunut sisään, ei tämä oikein inspiroi, ettei ole oikeaa preview-moodia missään :/